"Se oli viimeinen sana, jonka ymmärsin"

Olin kopissa. Pienessä sellaisessa. Yhyy. Minua pelotti. Mä nimittäin tykkään Mars patukoista. Ja Jaakko viellä livisti. "Tyhjennä taskusi, poika." vartija sanoi. Se oli joulupukki nuorena. Hihii. Tyhjensin taskut. Nami. Mars patukka oli pöydällä. En voisi vastustaa kiusausta, mutta odotin vain jatko-ohjeita. "Onko sinulla rahaa?" toinen vartijoista kysyi. "Ei. En saanu viikkistä." sanoin nolosti. "Vai niin. Miksi teit tämän?" vartija kysyi. "Siksi, koska yks pakotti, eiku ei pakottanu... eiku siis häh?" sopersin. "Olitko yksin, häh-poika?" vartija näsäviisasteli. Inhoan muuten näsäviisastelua. "En.. eiku siis, totaa noiiinn, mitää noiinnn, olin. Emmä oikeestaan tiedä." sanoin. "Miten niin et tiedä?!" vartija huusi. "Hui. Ei saa huutaa. En mä nähny ketään." mumisin. "Oletmme siis, että olit yksin..?" vartija sanoi. "Kylmaar." sanoin. "Noniin. Mikä on nimesi poika? Anna vanhempiesi numerot."vartija sanoi. "En sais kertoo mun numeroo, mut kaipa nyt on pakko." sanoin. Kerroin siskoni numeron, koska en halunnut äitini tietävän. Vartijat jättivät minut rauhaan, ja sillä välin hotkaisin Mars patukan.. paperineen!!! Oli muuten pahaa paperia. Aika kului. Sisko tuli. Häpesin. Sain kuulla saarnan. Ihan kuin äitini saarnaisi kalsonkien vaihdosta. Tylsäää. "Mitä tapahtui?"  eka sana jonka kuulin siskoni suusta.  "No.  Mä otin Mars-patukan.."  mumisin hiljaa. "Riki. Kerron mutsille." siskoni lällätti. "Ei. En muuten auta sua matikan läksyissä. Sähän et osaa laskee neliöjuurta." lällätin takaisin. "So? Yhel ehol en kerro mutsille täst." siskoni sanoi. "NO??!!" huusin. "Ostat mulle meikkejä, suklaata, vaatteita ja etenkin Mars-patukoit. Siit samasta kaupast mist kössit sen marssin. Huomenna. Hihihihi." siskoni hihitti. "Selvä. Huomenna. Hämis säästöt, heippati vaan." sanoin. Oli tehtävä urhoollisesti. Kuin isäni olisi tehnyt. Iskä ei ois kiristänyt, koska se on aina mun puolella. Kävelimme loppumatkan hiljaa kotiin. Masuun sattui. Äiti oli kotona. Mitä jos apina siskoni kertoisikin..? Mitä tapahtuisi. Enkö enää saisi pelata "Trr-Trr" ruuvaripeliä? Yritin unohtaa koko jutun, mutta én voinut. Äitini jumppasi musiikin tahdissa. Tylsää.Menin omaan huokkuuni. Olisi tyhjennettävä säästöt. Olin kerännyt hämppis rahaa jo yli vuoden.. Ja nyt kaikki olisivat joissain tyhmissä meikeissä ja jossain vaatteissa. Plääh. Laskin rahat. Vain 5€ 85snt. Huoh. Sillä en saisi edes mansikka huulipunaa. Siskoni siis käyttää sitä. Sellasta pahan hajusta ja mansikan punasta. Yök. Kuulin koputuksen. Se olisi varmaan siskoni ostoslistan kera. Kivaa. Hah hah. Arvasin oikein. Se oli siskoni ostoslistan kanssa. Yhteishinta oli laskelmieni mukaan 143€ 75snt. "Nouuh." Luin tiedelehteä. Puhelimeni soi. Se oli Jaakko. JATKUU..